Päivälehden muisto

Eero Erkko et al. Päivälehden muisto 1889 – 1929 (Helsingin Sanomat 1929) sisältää tavattoman mielenkiintoisia muisteloita lehden syntyajoilta. Kirjoittajia on kaikkiaan 20, useimmat toimittajia tai avustajia, Juhani Ahosta ja Eino Leinosta Tekla Hultiniin

Uuden Suomettaren kilpailijan perustajat olivat kaikki alle kolmekymppisiä perheettömiä miehiä, jotka pyörittivät lehteä nuorsuomalaisen aatteen palosta, alussa vekselivetoisesti, mutta kahdeksas vuosi oli jo voitollinen

Dramaattisin on Maissi Erkon kuvaus Eero Erkon pidättämisestä ja perheen maastakarkoituksesta. Kaarlo Castrén valottaa myös 1920-luvun sisäpoliittista tilannetta. Myöhemmän vakuutusjohtajan W.A. Lavoniuksen kirjoitus valottaa lehden perspektiiviä

Itärajan varjossa

Yrjö Kaukiainen ja Jouko Nurmiainen (toim.) Karjala itärajan varjossa, Viipurin läänin historia VI (Karjalan Kirjapaino 2010) sisältää Suomen itsenäistymisestä julkaisuvuoteen kattavan ajanjakson. Kirjoittajia on kaikkiaan kuusi

Maailman sotien aikaisen ja välisen ajan lisäksi kirja käsittelee evakkojen taivalta ja Karjalan instituutioiden asemaa tynkä-Suomessa. 

Myös luovutetun Karjalan historia Neuvostoliiton hallinnassa kerrotaan, mikä onkin kirjan mielenkiintoisimpia aiheita. Kirjasta ilmeneekin että parempi nimitys olisi "ryöstösodalla" kiristetty Karjala, koska alueen vesivoimalat olivat huomattava lisä Leningradin sähköhuoltoon, samoin alueen teollisuus koko Neuvostoliiton puunjalostusteollisuuteen

Teos on lukupakettina laaja, yli 500 kaksipalstaista sivua. Mutta kaikkia yksityiskohtiahan ei tarvitse lukea, ei vallankaan uudestaan jos niiden sisällöt ovat tuttuja

Vantaan kaupungin juuret

Aulikki Litzen - Jukka Vuori Helsingin maalaiskunnan historia. 1865-1945: Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen. Vantaan kaupungin juuret (Vantaan kaupunki 1997) oli välillä tavattoman mielenkiintoista luettavaa, mutta paikoin puisevaakin. 

Mielenkiintoisinta oli ehkä kunnallisen päätöksenteon kehitys. Monissa suurissa asioissa vitkastelu on ollut tavallisinta; kansakoululaitoskin on käynnistynyt melkein yksinomaan yksityisen aloitteellisuuden pohjalta ja yksityisin varoin Helsingin pitäjässä

Hämmästyttävän sekasortoiset ovat olot olleet 1917